Euroopan syyttäjäviraston (EPPOn) perustamista suunniteltiin lähes 25 vuotta. Muutamia tärkeitä tapahtumia:
1995
Ajatus Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiseksi tarkoitetusta Euroopan oikeudellisesta alueesta syntyy vuonna 1995 Euroopan rikosoikeutta käsittelevien yhdistysten puheenjohtajien kokouksessa, joka pidetään Urbinon yliopistossa Italiassa. Asiantuntijaryhmälle, jota johtaa professori emerita Mireille Delmas-Marty, annetaan tehtäväksi laatia periaatteet, jotka ohjaavat EU:n taloudellisen etujen suojaamista rikosoikeudellisin keinoin Euroopan yhtenäisellä oikeudellisella alueella.
1997
Asiantuntijaryhmä laatii tutkimusraportin nimeltä ”Corpus Juris: Introducing penal provisions for the purpose of the financial interests of the European Union”. Corpus Juris -raportissa säilytetään perinteinen ero rikosoikeuden ja rikosprosessin välillä. Raportin 17 ensimmäisessä artiklassa käsitellään merkittäviä rikosoikeudellisia kysymyksiä, kun taas artikloissa 18–35 käsitellään rikosprosessiin liittyviä periaatteita ja sääntöjä sekä ehdotusta perustaa Euroopan syyttäjäviranomainen. Corpus Juris -raporttia on tarkoitus soveltaa EU:n jäsenvaltioiden koko alueella. Corpus Juris -raportti sisältää kuitenkin toissijaisuuslausekkeen, jonka nojalla sovelletaan kansallista lainsäädäntöä, jos Corpuksessa on aukkoja. Raportissa keskitytään oikeudenkäyntiä edeltävään menettelyyn. Varsinainen oikeudenkäynti annetaan kansallisen oikeuslaitoksen hoidettavaksi, ja Euroopan syyttäjä on oikeudenkäyntivaiheessa läsnä, jotta voidaan varmistaa menettelyjen jatkuvuus ja syytettyjen kohtelun tasapuolisuus kansallisten järjestelmien eroista huolimatta.
2000–2003
Sittemmin on tehty kaksi tärkeää seurantatutkimusta:
2000: Corpus Juris 2000 (‘Firenzen ehdotus’) on vuoden 1997 hankkeen seurantatutkimus, jonka tavoitteena on analysoida Corpus Juris -hankkeen toteutettavuutta jäsenvaltioiden lainsäädäntöihin nähden. Tässä tarkistetussa versiossa säilytetään alkuperäinen rakenne, joka koostuu 35 artiklasta.
2003: Tutkimusta nimeltä ‘Penal and Administrative Sanctions, Settlement, Whistleblowing and Corpus Juris in the Candidate Countries’ koordinoi Eurooppaoikeuden akatemia (ERA), ja tieteellisenä koordinaattorina toimii professori Christine Van den Wyngaert. Tutkimuksessa tarkastellaan Corpus Juriksen mahdollista vastaanottoa Keski- ja Itä-Euroopan ehdokasvaltioiden oikeusjärjestelmissä.
2001–2007
Joulukuussa 2001 Euroopan komissio julkaisee vihreän kirjan yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisesta suojaamisesta ja Euroopan syyttäjäntoimen perustamisesta. Tämä on tärkeä vaihe EPPOn perustamisprosessissa. Vihreässä kirjassa etsitään käytännön ratkaisuja Euroopan syyttäjäntoimea koskevan kunnianhimoisen ja innovatiivisen hankkeen toteuttamiseen. Komissio toteaa, että Corpus Juriksen kirjoittajat ehdottivat yleisen rikoslainsäädännön pidemmälle vietyä yhdenmukaistamista. Komissio katsoo kuitenkin, että yhdenmukaistamisen on oltava oikeassa suhteessa yhteisön taloudellisten etujen rikosoikeudellisen suojaamisen erityistavoitteeseen. Asian käsittely rajoittuu siihen, mikä olisi vähimmäisvaatimus, jonka täyttyessä Euroopan syyttäjä voisi toimia tehokkaasti.
Corpus Jurikseen tukeutumista ja etenkin EPPOn rakenteen hahmottelemista sen perusteella jatketaan monta vuotta, ja sekä Euroopan parlamentti että jäsenvaltioiden kansalliset parlamentit, virkamiehet ja tutkijat käsittelevät aihetta toistuvasti. Corpus Juris herättää suurta kiinnostusta Latinalaisen Amerikan ja Kiinan tutkijoissa, ja Keski- ja Itä-Euroopan maat käyttävät sitä mallina tarkistaessaan rikoslakejaan ennen kuin ne liittyvät Euroopan unioniin.
2007–2013
Lissabonin sopimuksella luodaan vihdoin oikeusperusta EPPOn perustamiselle. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (joka otetaan käyttöön Lissabonin sopimuksen nojalla) 86 artiklan mukaan neuvosto – yksimielisellä päätöksellä Euroopan parlamentin hyväksynnän saatuaan – voi perustaa Euroopan syyttäjäviraston‘ Eurojustin pohjalta’. Sen nojalla myös vähintään yhdeksästä jäsenvaltiosta koostuva ryhmä voi pyytää neuvostolta päätöstä ja perustaa EPPOn tiiviimmän yhteistyön pohjalta.
Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeisinä vuosina komissio toteuttaa valmistelevia töitä – järjestämällä esimerkiksi asiantuntijatyöpajoja, sidosryhmän kuulemisia ja tilaamalla uusia tieteellisiä tutkimuksia aiheesta.
2013
Heinäkuussa 2013 komissio esittelee asetusehdotuksensa. Ehdotuksen tavoitteena on perustaa Euroopan syyttäjävirasto ja määritellä sen toimivaltuudet ja menettelyt. Ehdotuksessa EPPO määritetään Euroopan unionin riippumattomaksi elimeksi, jolla on toimivaltuudet ohjata, koordinoida ja valvoa tutkintoja ja asettaa epäiltyjä syytteeseen kansallisissa tuomioistuimissa yleisen syytetoimia koskevan politiikan mukaisesti. Euroopan unionin taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten määrittelemisen osalta EPPOa koskevassa ehdotuksessa viitataan PIF-direktiiviä koskevassa ehdotuksessa kaavailtuihin ratkaisuihin.
2017
Lokakuussa 2017 neuvosto hyväksyy asetuksen tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa. Tässä asetuksessa määritetään EPPOn toimivaltuudet, ja se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä 31. lokakuuta 2017.
Tämä päivämäärä on tärkeä seuraavan tekstikohdan vuoksi (120 artikla): EPPO alkaa hoitaa sille tällä asetuksella annettuja tutkinta- ja syyttämistehtäviä päivänä, joka vahvistetaan EPPOn perustamisen jälkeen Euroopan pääsyyttäjän esittämästä ehdotuksesta annettavalla komission päätöksellä. Komission päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Päivä, joka komission on määrä vahvistaa, on aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä.
Tämä tarkoittaa sitä, että EPPO voi aloittaa toimintansa aikaisintaan 20. marraskuuta 2020. Päivästä päättää Euroopan komissio Euroopan pääsyyttäjän esittämän ehdotuksen perusteella.
2019–
2019: Neuvosto nimittää ensimmäisen Euroopan pääsyyttäjän, Laura Kövesin, 14. lokakuuta 2019. Euroopan parlamentti vahvistaa hänen nimityksensä muutamaa päivää myöhemmin.
2020: Neuvosto nimittää 22 Euroopan syyttäjää, yhden jokaisesta EPPOn toimintaan osallistuvasta jäsenvaltiosta, 27. heinäkuuta 2020. Euroopan syyttäjät ja Euroopan pääsyyttäjä vannovat virkavalansa Euroopan unionin tuomioistuimessa 28. syyskuuta 2020.
2021: EPPO aloittaa toimintansa 1. kesäkuuta 2021 sen jälkeen, kun Euroopan komissio vahvistaa aloituspäivän virallisesti 26. toukokuuta 2021.
2022: EPPO julkaisee ensimmäisen vuosikertomuksensa.
Alaviitteet
Tekstiä on muokattu seuraavasta julkaisusta:
- Francesco De Angelis. The European Public Prosecutor’s Office (EPPO) – Past, Present, and Future
- Mireille Delmas-Marty ym. Corpus Juris: Introducing Penal Provisions for the Purpose of the Financial Interests of the European Union (Pariisi: Economica, 1997)