Hyppää pääsisältöön

Oikeudellinen kehys

EPPO-asetus ja PIF-direktiivi

Neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (’EPPO-asetus’) luodaan perusta EPPOn toiminnalle.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (’PIF-direktiivi’) määritetään, mitä rikoksia pidetään EU:n talousarvioon kielteisesti vaikuttavina rikoksina.

Tämä liittyy EPPOn asialliseen toimivaltaan, joka määritetään EPPO-asetuksen 22 artiklassa. (EPPO-asetuksen 22 artiklassa viitataan moniin sellaisiin rikoksiin, jotka kuuluvat EU:n lainsäädännön soveltamisalaan ja jotka sisältyvät myös PIF-direktiiviin.)

PIF-direktiivi sitoo kaikkia EPPOn toimintaan osallistuvia jäsenvaltioita samalla tavalla. Direktiivien osalta jäsenvaltiot voivat itse päättää, millä tavalla ja menetelmillä ne saattavat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. EPPOn kannalta tämä tarkoittaa sitä, että yleistä koko EU:ssa sovellettavaa rikoslakia ei ole. PIF-direktiivillä varmistetaan kuitenkin yhdenmukaistettu toimivalta EPPOn toimintaan osallistuvissa jäsenvaltioissa sellaisisten rikosten osalta, joita EPPO tutkii ja joissa se ryhtyy syytetoimiin.

Tutkinta- ja syytetoimissaan EPPO käsittelee kansallisia rikoksia siten kuin niistä on säädetty sen valtuutetun Euroopan syyttäjän jäsenvaltion rikoslaeissa, joka on nimetty vastuulliseksi tietyn tapauksen tutkinta- ja syytetoimissa EPPOn puolesta. Osana ilmoituksiaan, joita jäsenvaltioiden on toimitettava EPPO-asetuksen 117 artiklan nojalla, EPPOn toimintaan osallistuvat jäsenvaltiot ovat toimittaneet luettelot asiaankuuluvista kansallisessa lainsäädännössä määritellyistä rikoksista.

 

EPPOn toimintaan osallistuvat EU:n jäsenvaltiot 

Tällä hetkellä EPPOn toimintaan osallistuu 22 EU:n jäsenvaltiota. Tiiviimmän yhteistyön käsite (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 326–334 artikla) mahdollistaa sen, että jotkin jäsenvaltiot voivat sopia keskenään tietyn tavoitteen toteuttamisesta, esimerkiksi EPPOn perustamisesta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 86 artiklan 1 kohdan 3 alakohta), vaikka muut jäsenvaltiot päättäisivät olla osallistumatta siihen.

EPPOn perustamista koskevissa neuvotteluissa 20 jäsenvaltiota kannatti sen perustamista, ja niistä tulikin EPPOn toimintaan osallistuvia jäsenvaltioita, kun EPPO-asetus annettiin vuonna 2017.

On mahdollista, että EPPOn toimintaan liittyvään tiiviimpään yhteistyöhön tulee myöhemmin mukaan useampia jäsenvaltioita Tanskaa lukuun ottamatta. Euroopan komission on vahvistettava näiden jäsenvaltioiden osallistuminen yhteistyöhön.

Tähän mennessä tiiviimpään yhteistyöhön on tullut mukaan kaksi uutta jäsenvaltiota:

  • Komission päätös, annettu 1 päivänä elokuuta 2018, Alankomaiden osallistumisesta tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa.
  • Komission päätös, annettu 7 päivänä elokuuta 2018, Maltan osallistumisesta tiiviimmän yhteistyön toteuttamiseen Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa.

 

EPPOn kollegion hyväksymät oikeudelliset välineet

EPPO-asetuksessa säädetään sellaisista oikeudellisista välineistä, joilla täsmennetään ja ohjataan EPPOn sisäistä päätöksentekoa. Niistä tärkeimmät ovat seuraavat:

 

Yhteistyö EPPOn muiden kumppaneiden kanssa

Tutkinta- ja syytetoimissaan EPPO tekee yhteistyötä monien Euroopan unioniin kuuluvien kumppaneiden (EPPOn toimintaan osallistuvien ja muiden jäsenvaltioiden viranomaisten, Euroopan unionin toimielimien, elimien ja laitosten) ja unionin ulkopuolisten kumppaneiden (kolmansien maiden viranomaisten, kansainvälisten organisaatioiden) kanssa.

EPPO-asetuksen 117 artiklan mukaisissa ilmoituksissaan EPPOn toimintaan osallistuvat jäsenvaltiot ovat nimenneet ne viranomaiset, jotka tekevät yhteistyötä EPPOn kanssa.

Yhteistyön helpottamiseksi EPPO on tehnyt moniakäytännön yhteistyöjärjestelyjä sekä EPPOn toimintaan osallistuvien että muiden jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa ja myös Euroopan unionin tasolla kumppaneiden, esimerkiksi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF), Eurojustin, Europolin, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan investointipankkiryhmän, kanssa.

Lisäksi tärkeimpien kumppaneiden perussäädöksiä on muutettu siten, että niissä otetaan huomioon kumppaneiden suhde EPPOon, nimittäin Eurojust-asetusta, OLAF-asetusta ja Europol-asetusta.

 

Tietosuoja ja oikeus tutustua asiakirjoihin

Tutustu EPPOn tietosuojaan koskevaan oikeudelliseen kehykseen

EPPO pitää julkista rekisteriä EPPOn asiakirjoista, ja sen avulla voidaan hakea edellä mainittuja tai EPPOn muita oikeudellisia asiakirjoja.