Euroopan syyttäjävirasto (EPPO) on Euroopan unionin riippumaton syyttäjävirasto. Se vastaa EU:n taloudellisia etuja vahingoittavien rikosten tutkimisesta sekä kyseisten rikosten tekijöiden asettamisesta syytteeseen ja saattamisesta tuomittaviksi. Tällaisia rikoksia ovat erityyppiset petokset, arvonlisäveropetokset, joista aiheutuu yli 10 miljoonan euron vahinkoja, rahanpesu, korruptio jne.
EPPO toteuttaa tutkinta- ja syytetoimia sekä hoitaa syyttäjän tehtäviä EPPOn toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden toimivaltaisissa tuomioistuimissa siihen saakka, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu. Ennen kuin EPPO aloitti toimintansa, vain kansalliset viranomaiset pystyivät tutkimaan näitä rikoksia ja nostamaan niistä syytteitä, mutta niiden toimivaltuudet päättyivät kunkin jäsenvaltion rajalle. Eurojustin, OLAFin ja Europolin kaltaisilla organisaatioilla taas ei ole tarvittavia toimivaltuuksia toteuttaa tällaisia tutkinta- ja syytetoimia.
EPPO aloitti toimintansa 1. kesäkuuta 2021. Se on sittemmin rekisteröinyt yli 4 000 rikosasiaa koskevaa ilmoitusta, jotka ovat lähtöisin sen toimintaan osallistuvilta EU:n jäsenvaltioilta ja yksityisiltä osapuolilta, ja tutkinta on aloitettu yli 929 asiasta (kesäkuuhun 2022 mennessä). Yksityishenkilöt voivat ilmoittaa EPPOlle rikoksesta käyttämällä asiaankuuluvaa verkkolomaketta.
Euroopan syyttäjäviraston toimivaltuudet on määritetty neuvoston asetuksessa (EU) 2017/1939, joka tuli voimaan 31. lokakuuta 2017. Ks. EPPOn oikeudellista kehystä koskeva sivu, jolla on tarkempaa tietoa EPPOn toiminnan eri osa-alueita säätelevistä laeista.
Mitä ovat EU:n taloudelliset edut?
Kaikki tulot, menot ja varat, jotka kuuluvat unionin talousarvioon, perussopimusten nojalla perustettujen toimielinten, elinten ja laitosten talousarvioihin ja niiden hallinnoimiin ja valvomiin talousarvioihin tai jotka on hankittu niistä tai lankeavat maksettavaksi niistä.
Mitä ovat niihin liittyvät rikokset?
EPPOn toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden on täytynyt saattaa PIF-direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään. Tämä neuvoston ja parlamentin direktiivi koskee Euroopan unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjuntaa rikosoikeudellisin keinoin, ja sillä parannetaan EU:n taloudellisten etujen suojelun tasoa yhdenmukaistamalla EU:n taloudellisiin etuihin kohdistuvien rikosten määritelmät, niistä koituvat seuraamukset ja vanhentumisajat.
Siinä määritetään myös rikokset, jotka kuuluvat EPPOn toimivaltuuksiin:
- rajatylittävä arvonlisäveropetos, kun rikoksista aiheutuva kokonaisvahinko on vähintään 10 000 000 euroa
- muuntyyppiset petokset, jotka kohdistuvat EU:n taloudellisiin etuihin
- korruptio, joka vahingoittaa tai todennäköisesti vahingoittaa EU:n taloudellisia etuja
- virkamiehen toiminta, joka johtaa EU:n varojen tai omaisuuden väärinkäyttöön
- rahanpesu ja järjestäytynyt rikollisuus sekä muut rikokset, jotka liittyvät erottamattomasti johonkin edellä mainituista rikoksista.
Esimerkki: Jos virkamies ottaa vastaan lahjuksen, joka liittyy EU:n varoilla rahoitettuun hankkeeseen, ja kätkee sen ostamalla talon, EPPO voi tutkia sekä passiivista korruptiota että sen jälkeistä rahanpesua.
- cross-border VAT fraud involving total damages of at least EUR 10,000,000;
- other types of fraud affecting the EU’s financial interests;
- corruption that damages, or is likely to damage, the EU’s financial interests;
- misappropriation of EU funds or assets by a public official;
- money laundering and organised crime, as well as other offences inextricably linked to one of the previous categories.
For example: If a civil servant takes a bribe in relation to an EU-funded project and conceals it by buying a house, the EPPO can investigate both the passive corruption and the subsequent money laundering.
Kumppanimme
Euroopan syyttäjävirastolla on etuoikeutettuja kumppanuuksia EU:n muiden toimielinten, elinten ja laitosten kanssa.
Euroopan komission kanssa on tehty sopimus, ja käytännön yhteistyöjärjestelyistä on sovittu OLAFin, Eurojustin, Europolin, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston kanssa.
EU:n muiden toimielinten, elinten ja laitosten (kuten edellä mainittujen) kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi EPPO työskentelee myös seuraavanlaisten kumppaneiden kanssa:
- muiden kuin EPPOn toimintaan osallistuvien EU:n jäsenvaltioiden viranomaiset
- EU:n ulkopuolisten maiden (kolmansien maiden) viranomaiset
- EPPOn toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden viranomaiset
- oikeudellinen yhteistyö ja lainvalvontaverkostot (esim. Euroopan oikeudellinen verkosto, CARIN, jne.)
- kansainväliset organisaatiot ja vastaavat tahot (Eurooppa-neuvosto, Interpol jne.).
Julkisesti saatavilla olevista käytännön yhteistyöjärjestelyistä joidenkin edellä mainittujen elinten kanssa on lisätietoa verkkosivustollamme Asiakirjat-osiossa.